Paras pastaohjeeni

Kaikenlaisia hittipastoja tulee ja niitä on ihana testailla. Oma ja perheeni suosikki on kuitenkin edelleen punainen paprikainen linssipasta. Tämä on nopea ja helppo ja siten täydellinen arkiruoka. Muista ostaa esikypsennettyjä linssejä – kuivatuista tämä ei oikein onnistu. Vegaanisen tästä saa helposti käyttämällä kaurakermaa ja jättämällä parmesaanin pois ohjeesta.

Jotenkin muuten tuntuu, että jaan joko leivonnaisia tai nopeita arkiruokia 😂. Kaipa tämä oma elämän ruuhkavaihe näkyy näissä nopeissa pastoissa. Huomaan myös, että aikeeni kirjoitella muusta kuin ruuasta ei ole vielä toteutunut. Ruokakuvat otan minuuteissa ja nykyään pääosin ihan aidon arjen keskellä. Tuo aitous on toki kiva, mutta välillä jää harmittamaan, kun ei ole aikaa odotella aurinkoa pilven takaa tuomaan luonnonvaloa tai asetella yrttejä nätimmin. Täytynee tyytyä (tässäkin) siihen, että tekee parhaansa annetuilla (aika)resursseilla. Onneksi edes maku ruuassa voi tuoda elämään sitä kuuluisaa täydellisyyttä 😉


Punainen linssipasta

Ohje 3-4:lle

1rkl oliiviöljyä
1 pieni sipuli silputtuna
2 valkosipulin kynttä silputtuna
2-3 grillipaprikasiivua silputtuna (Royal säilykkeestä n.1/3 purkkia)
1-2tl arrabbiata pestoa esim. Pirkka
1dl aurinkokuivattuja tomaatteja
Suolaa, mustapippuria, ripaus sokeria
0,5tl oreganoa
2rkl mantelijauhetta (ei pakollinen, sakeuttaa)
2dl ruokakermaa / kaurakermaa
1,5-2dl vettä
Pieni kourallinen tuoretta basilikaa
1pkt kypsiä punaisia linssejä (380/230g)
3rkl parmesaaniraastetta

Lisäksi haluamaasi pastaa keitettynä pakkauksen ohjeen mukaan.

Kuullota sipulit, pesto, paprikat ja aurinkokuivatut tomaatit oliiviöljyssä. Lisää mausteet, mantelijauho, kerma ja n.1,5dl vettä.

Kiehauta, lisää basilikan lehdet ja sekoita sauvasekoittimella sileäksi. Lisää 1pkt huuhdeltuja linssejä sekä parmesaaniraaste mikäli käytät sitä ja kuumenna kuplivaksi. Lisää hieman vettä jos kastike on liian paksua.

Tarjoa pastan kanssa ja nauti kiireettömästi, vaikka olisikin kiire ❤

Ihana vihersmoothie

Vitamiinit tästä tabletin sijaan?

Lapsista on hauska arvailla, mitä olen smoothieen milloinkin laittanut. Tästä jäi kaikilta arvaamatta, että siinä on pinaattia. Smoothie voi oikeasti olla hyvä tapa maistaa hedelmiä ja kasviksia, jotka eivät välttämättä sellaisenaan menisi. Meillä on kiva tapa, että lapset saattavat toivoa aamuksi tietyn värisen smoothien valmiiksi. Helppo aamupala, maistuva välipala ja ah niin terveellistä! Tästä energiaa uuteen viikkoon ja arkeen 😊

Tämän smoothien yksi aines on pakastettu banaani. Se on mainio tapa vähentää ruokahävikkiä, banskut kun välillä tummuvat nopeasti. Kuutiointi ja pakastaminen toimii myös, jos avokado meinaa jäädä käyttämättä ja se sopii myös tähän herkkuun. Jos nyt tekee smoothieta mieli ja pakastettua banaania ei löydy, voi sen korvata tuoreella ja laittaa blenderiin vaikka yhden-kaksi jääpalaa viilentämään seosta.


Vihersmoothie

Ohje 2:lle

1 kiivi
1 banaani
1/2 banaani viipaleina pakastettuna
1 kypsä päärynä
pari basilikanlehteä
iso kourallinen babypinaattia
1dl pakastemangokuutioita tai pakasteavokadokuutioita
2dl kylmää omenamehua

Kuori kiivi, banaani ja päärynä, paloittele muutamaan osaan. Laita kaikki ainekset blenderiin ja pyöräytä tasaiseksi. Kuvassa koristeena basilikan kukkia, peltokanankaalta, basilikaa ja minttua.


Syreenijuoma ja syreenigranita

Luonto on alkanut tarjota parastaan

Syreenin kukkien odotus alkaa itselläni heti, kun lumet sulavat. Liila ja violetti ovat lempivärini ja rakastan syreenin tuoksua. Ehkäpä asiaan vaikuttaa myös se, että lapsena kiipesin aina pihamme kippuraoksaiseen syreeniin istumaan ja katselemaan ohikävelijöitä tai lukemaan. Olin kuitenkin aikuinen, kun sain tietää, että kukat ovat syötäviä. Monta vuotta oli siis tullut käveltyä onneni ohi tai istuttua sen päällä.

Sellaisenaan kukilla voi koristella salaatin tai kakun, mutta parhaimmillaan syreenin aromi on siirapissa, uutetussa syreenijuomassa ja siitä tehdyssä granitassa. Granita on aivan ihana makujen puhdistaja aterian väliannoksena tai sitten raikas minijälkkäri pidemmän kaavan illallisella. Jäätelökonetta tai mitään ihmeellistä ei tarvita – toisin kuin sorbettia tehdessä tätä ei tarvitse edes sekoitella jäätymisvaiheessa. Valkoiset kukat ovat kaunis koriste, mutta näihin muihin herkkuihin kannattaa valita liilaa, valkoisesta saatava juoma kun on ruosteen ruskeaa väriltään eikä oikein houkuttele 🙂

 


Syreenijuoma

Ohje n.1l tiivistettä

1-1,5 litraa syreenin kukintoja

1l keitettyä vettä 

3,5dl sokeria

12g sitruunahappoa

1) Liota syreenin kukintoja kylmässä vedessä, jotta ötökät ja pölyt irtoavat. Huuhtele lävikössä ja laita kulhoon tai kattilaan. 

2) Keitä vesi kiehuvaksi ja kaada kukintojen päälle. Anna jäähtyä hetki ja peitä sitten kannella ja laita jääkaappiin vuorokaudeksi-kahdeksi uuttumaan.

3) Sekoita uuttuneeseen mehuun sokeri ja kuumenna kiehuvaksi niin, että sokeri liukenee. Älä keitä pitkään. Kun mehu on vähän jäähtynyt, ota siitä n.1dl kuppiin ja sekoita tähän osaan sitruunahappo. Sekoita neste takaisin koko mehuannokseen.

4) Pullota puhdistettuihin lasipulloihin. Jos olet ensin liottanut pullot ja sitten kuumentanut ne 110 asteisessa uunissa 5-15 minuutin ajan, mehun pitäisi säilyä jääkaapissa jopa kuukausia. Laimenna vedellä tai kivennäisvedellä makusi mukaan. Kivennäisvedellä laimennettuna tämä juoma toimii mainiona alkoholittomana alkumaljana eli mocktailina.

 

Syreenigranita

Ohjeella n.10 pientä väliruoka-annosta

2dl syreenijuomaa

3dl vettä

0,5dl sokeria tai 2rkl vaalea siirappia

Sekoita ainekset keskenään. Jotta sokeri sekoittuu tasaiseksi niin itselläni on tapana käyttää kiehautettua vettä. Periaatteessa granitan voi tehdä ilman tuota sokerilisäystäkin, koska syreenijuomatiiviste on sen verran makeaa.  Olen kuitenkin huomannut, että mitä makeampi, sitä kuohkeampi ja pehmeämpi granita tulee. Anna jäähtyä hetki ja laita sitten pakastusrasiassa pakkaseen vähintään yön yli. Raavi granita tarjoilulasiin haarukan avulla.


Punaiset falafelit

Tomaattiset falafelpyörykät
Saatan nyt rikkoa jotain sääntöä, kun kutsun näitä pyöryköitä falafeleiksi. Näihin kun ei tule sitruunaa tai tahinia. Kikhernepohjaisia ne sentään ovat! Siinäkin mielessä nämä ovat falafeleistä poikkeavia, että teen ”oikeat” falafelit kuivatuista kikherneistä, nämä kypsennetyistä. Basilika ja oregano maustavat nämä mukavasti ja pyörykät sopivatkin italialaiseen ruokaan, kuten spagettiin tomaattikastikkeen kanssa. Massa surahtaa nopeasti tasaiseksi monitoimikoneessa tai sauvasekoittimella, mutta jos aikapula arjessa on hurja niin nämä voi toki tehdä valmiiksi viikonloppuna ja säilöä pari päivää jääkaapissa tai pakastaa. Jos on aikaa pyöritellä niin tee toki kerralla tuplasatsi. 


Punaiset falafelit

Ohje 3-4:lle, n.20kpl

1 iso / 2 pientä valkosipulinkynttä

1,5dl aurinkokuivattuja tomaatteja (viipaleita)

1rkl aurinkokuivattujen tomaattien öljyä

0,5dl (gluteenittomia) korppujauhoja + leivitykseen

1 prk n.230g kypsiä kikherneitä

1 kananmuna

1tl kuivattua oreganoa

Kourallinen basilikaa

0,5dl parmesaania

0,5tl suolaa

0,5tl savupaprikajauhetta (Pimenton)

Mustapippuria myllystä

Oliiviöljyä

1) Kuori valkosipulinkynnet ja paloittele ne muutamaan osaan. Jos käytät isompia aurinkokuivattuja tomaatteja, paloittele myös niitä. Valuta kikherneistä liemi (talteen, sen voi hyödyntää esim. vegaaniseen marenkiin tai vegaanisiin pannukakkuihin).

2) Laita kaikki ainekset monitoimikoneeseen ja aja tasaiseksi massaksi.

3) Muotoile pyöryköiksi ja pyöräytä (gluteenittomissa) korppujauhoissa. Korppujauhot voi halutessaan maustaa suolalla, pippurilla ja ripauksella savupaprikaa.

4) Paista paistinpannulla öljyssä tai jos haluat vähärasvaisempia ja kätesi vapaaksi muuhun puuhaan voit myös paistaa pyörykät 190ºC 15-20min. Tuolloin niiden päälle kannattaa kuitenkin valuttaa hieman oliiviöljyä, jotteivat jäisi kuiviksi pinnastaan.

Menossa uuniin

Herkullisia hummuksen kanssa, kuten oikeatkin falafelit

Raparperitaivas

Nimesin tämän raparperipiiraan vaatimattomasti raparperitaivaaksi. Yllä sen kanssa on tarjolla jäätelöpallo, mutta tämä mehevä piiras ei kyllä oikeasti jätskiä tai vaniljakastikkeita kaipaa. Sokerin määrä on tässä varsin kohtuullinen ja gluteenittomana herkku on vatsaystävällinen.

Huomaan keskittyneeni kovin parsaan ja raparperiin viime aikoina reseptien suhteen, mutta eikös se niin ole, että satokautta on hyvä hyödyntää. Odottakaa vaan, että päästään mustikoiden pariin 😂.


Raparperi-valkosuklaapiiras eli raparperitaivas

Pohja

125g margariinia tai voita

1dl sokeria

0,75dl fariinisokeria

3,75dl vaaleaa gluteenitonta jauhoseosta

1,5tl leivinjauhetta

1,5tl vaniljasokeria

2 kananmunaa

0,75dl ruokakermaa tai kaurakermaa

Muruseokseen lisäksi:

1dl kookoshiutaleita

1,5rkl sokeria

Täyte

3 raparperin vartta

50g valkosuklaata

1) Kuumenna uuni 190 asteeseen. Pese ja siivuta raparperit ohuiksi viipaleiksi. Voit pehmittää niitä mikrossa 30sek+30sek välillä sekoittaen. Rouhi valkosuklaa.

2) Pehmennä voi/margariini mikrossa. Lisää sen joukkoon sokerit, leivinjauhe ja jauhot. Sekoita muruksi esim. vatkaimella. Ota tästä erilliseen pienempään kulhoon 1-1,5dl. Jatka isomman taikinan valmistusta lisäämällä siihen kananmunat ja kerma, sekoita tasaiseksi.

3) Lisää erilliseen pienempään taikinamäärään 1dl kookoshiutaleita sekä 1,5rkl sokeria, murustele käsin tasaiseksi tai sekoita haarukalla.

4) Levitä voideltuun piirasvuokaan pohjataikina ja sen päälle raparperisiivut ja valkosuklaarouhe. Lopuksi levitä päälle muruseos.

5) Paista keskitasolla n.22-24min. Paiston jälkeen peitä foliolla tai säilytä kakkukuvun alla, jotta piiras pysyy mehevänä.


Raparperi kruunaa köyhät ritarit

Raparperista saa vaikka mitä hyvää! Se myös sotkee kuvausalustat tehokkaasti 😉

Onkohan joku muukin, jonka mummolan makumuistoihin kuuluvat köyhät ritarit? Tai mummolta on opittu, ettei saa haaskata vielä käyttökelpoista? Mummojen vinkit ovat varsin trendikkäitä nykyään, kun tarkemmin ajattelee. Tässä vierasvarassa tai herkkuaamupalassa käytetään kuivahtaneet pullat tai leipäpalat, mutta samalla hyödynnetään myös raparperit, joita monilla kasvaa yli piirakkatarpeiden. Raparperista teen mehevän gluteenittoman piiraan lisäksi kuvassa näkyvää hilloa sekä mehua uuttamalla. Pakkaseenkin sitä toki päätyy. Pitääkin muuten jakaa teille lähiaikoina metsämansikka- raparperismoothieni ohje – sitä ei kesäaamuna voita mikään. Jos kuvan herkkua valmistat, tee hillo viimeistään edellisenä päivänä.

Ekologisuus ja vastuullisuus ovat tärkeitä ja hyviä asioita. Hymyilyttää, kun keksii uusia käyttötapoja vanhalle tai huomaa perheen kierrätyksen pienentävän roskamäärää huomattavasti. Toisaalta kolikolla on myös kääntöpuoli. Kun kiireessä ja väsyneenä käy kaupassa, ei siinä pysty pysähtymään aina erilaisten sertifikaattien äärelle. Kun ruoka on tehty ja lasten treenit alkamassa minuuttipelillä, saattaa syömäkelpoisia tähteitä jäädä liedelle pilaantumaan kuljetusrumbaan rynnättäessä (onneksi on sentään hybridiauto). Näistä sitten pyrkii tulemaan ihan toisenlainen fiilis, jopa ahdistus. En varmaan ole ainoa, joka kipuilee niukkuuden ihannoinnin ja yltäkylläisyyden rajapinnoilla. Kai se on se kuuluisa ”riittävän hyvä”, mikä on tässäkin löydettävä. Nämä köyhät ritarit ainakin auttavat siinä 😉.


Raparperi-kanelihillo

1 iso prk tai 2 pientä prk

500g raparperia

3rkl vettä

250g hillosokeria

1tl kanelia

1) Pese ja paloittele raparperin varret.

2) Laita raparperit ja vesi kattilaan, lämmitä keskilämmöllä kuplivaksi. Sekoittele hetki.

3) Lisää hillosokeri ja kaneli, keitä miedolla/keskilämmöllä sekoitellen 10-15min. Kuori vaahto pinnalta.

4) Kaada hillo puhtaaseen purkkiin. (Itse täytän lasisen purkin vedellä 1vrk ennen hillon valmistusta ja hillon keittelyn ajan annan sen ja kannen puhdistua 110°C uunissa n.10min.) Anna jäähtyä ja siirrä kylmään. Säilyy kuukausia oikein käsitellyssä purkissa.


Köyhät ritarit

Ohje 4:lle

8 palaa kuivahtanutta leipää tai pullapitkon paloja

1 kananmuna

3,5dl maitoa tai kauramaitoa

0,5tl vaniljasokeria

Esim. Juoksevaa Oivariinia paistamiseen

1) Sekoita kananmuna, maito ja vaniljasokeri.

2) Uita pulla/leipäpalat nesteessä.

3) Kuumenna pannu, lisää 1-2rkl valitsemaasi paistorasvaa ja paista köyhiä ritareita pari minuuttia kummaltakin puolelta, kunnes saat kullanruskean värin.

4) Tarjoa raparperihillon ja esim. vispautuvan vaniljakastikkeen kanssa. Nauti 😊.


Parsarisotto ja parmesaanilastut

Siinäpä yksi kauden herkuista. Risotto on joskus pelätty ruokalaji valmistaa. Vaikeinta on luottaa, että nyt se on valmis eli välttää ylikypsentäminen. Toinen haaste voi olla saada kaikki äkkiä lautasen ääreen, koska risotto ei odota. Ehkäpä italialaiset sen vuoksi käyttävät antipastovatejaan asettaakseen takamukset tukevasti penkkeihin ennen tämän ruokalajin loppuunsaattamista. Risotto on parhaimmillaan taivaallista. Jotkut ruokailut jäävät mieleen vuosiksi ja itselläni yksi näistä on noin kymmenen vuotta sitten laivan Bon Vivant -ravintolassa nautittu tattirisotto, jolle oli valittu pariksi niin sopiva punaviini, että maut vain sulautuivat yhteen suussa. Tuolla hetkellä ymmärsin, mitä ruoka-viinipari oikeasti tarkoittaa. Palataan tuohon aiheeseen syksyllä, kun pääsen taas tattimetsään 😉

Tämän risoton valkoviininä käytin saksalaista hyvänlaatuista Rieslingiä. En tee koskaan ruokaa niin halvoilla tai huonoilla viineillä, jotka eivät sopisi pöytään ruuan kaveriksi. Jos haluaa laadukkaan ja herkullisen annoksen, tulee myös raaka-aineiden täyttää nuo kriteerit :). Olen kuullut, että jotkut kiistelevät siitä, mistä riisistä risotto tulee tehdä. Minä en kiistele, mutta teen sen aina Arboriosta.

Palaan vielä siihen, että risotto on pelätty. Ruokalajina se vaatii ehkä vähän ”touchia”, joka löytyy tekemällä ja harjoittelemalla. Sen kun löytää saa herkkuja pöytään aika nopeasti ja makuyhdistelmiäkin löytyy joka tilanteeseen.


Parsarisotto

Ohje 4:lle

1 nippu vihreää parsaa

2 salottisipulia

1-2 valkosipulinkynttä

Oliiviöljyä

0,5tl timjamia tai pari oksaa tuoretta

Mustapippuria myllystä

3dl risottoriisiä (Arborio)

1/4 sitruunan mehu

1,5dl valkoviiniä

1rkl kasvisfondia

n.8dl kuumaa vettä

2-3rkl voita

0,75dl parmesaania

3rkl crème fraîchea

(Tarvittaessa suolaa)

1) Pese parsat ja leikkaa puinen osa pois (suunnilleen siitä kohtaa missä vihreä muuttuu valkoisen ja liilan sävyihin). Leikkaa nuppuosat talteen koristelua varten. Pilko varret pieniksi paloiksi.

2) Hienonna sipulit ja kuullota niitä oliiviöljyssä. Lisää parsapalat ja riisit, kuullota vielä hetki.

3) Lisää timjami, pippuria, valkoviini, sitruunamehu ja kasvisfondi. Sekoittele.

4) Lisää kiehautettua (kuumaa) vettä 1-1,5dl kerrallaan, kunnes edellinen neste on lähes imeytynyt. Sekoittele risottoa koko ajan. Tähän menee n.14-18min riisilajista riippuen. Maista onko riisi riittävän kypsää. Valmis risotto on hieman löysää ja riisit ovat irtonaisia.

5) Risoton keittelyn aikana paista parsannuput kevyesti (muutama minuutti riittää) oliiviöljyssä ja mausta suolalla ja pippurilla.

6) Sekoita lopuksi risoton joukkoon voi, parmesaaniraaste ja crème fraîche. Maista, lisää tarvittaessa suolaa. Koristele parsannupuilla ja parmesaanilastuilla.


Parmesaanilastut

4kpl

4 kukkurallista ruokalusikallista parmesaaniraastetta

Mustapippuria myllystä

1) Kuumenna uuni 200°C.

2) Raasta parmesaani / käytä valmista raastetta. Lusikoi leivinpaperoidulle pellille 4 kekoa parmesaania, reilu rkl jokaiseen. Pyöräytä myllystä kierros mustapippuria jokaisen keon päälle.

3) Paista uunissa n.4-5min, kunnes saat kullansävyisiä lastuja.

Kesäkurpitsa-mozzarellasalaatti

Mozzarella sopii muidenkin kasvisten kanssa salaattiin kuin tomaattien. Talvella yhdistelin sitä vuonankaalen ja päärynän kanssa, kevääseen ja kesään se hyppää kesäkurpitsan ja villivihreiden kera. Ohjeessa on varsin runsaasti suolaa, mutta sitä saa vähennettyä huuhtaisemalla aineksia halutessaan suolapehmennyksen / marinoinnin jälkeen. Idea tähän reseptiin on vanhasta Maku-lehdestä, muistaakseni mahtavan Ravintola Grönin keittiömestarilta. Harmillisesti kyseinen lehti hukkui jonnekin ennen kuin sain ohjeen itselleni ylös ja siten piti pelkän mielikuvan avulla miettiä miten salaatin tekisin (en netistäkään ohjetta löytänyt).

Villiyrttien ja villikasvisten aikaan minussa herää joku metsästäjä-keräilijä ja sitä intoa riittääkin sitten suppilovahveroihin ja ensilumiin asti. Asun onnekkaasti luonnon helmassa ja puhtaita herkkuja alkaa löytyä jo oman tontin rajalta (jos kasvimaata ei nyt lasketa, se on tontin rajojen sisällä 😂). Puhdasta ilmaa, luonnon ääniä, tuoksuja ja ihania värejä – villiruuan kerääminen on jo itsessään ruokaa kaikille aisteille. Kannattaa kokeilla hortoilua!


Kesäkurpitsa-mozzarellasalaatti

Ohje 4:lle alkupalana

1 isohko kesäkurpitsa

2 palloa mozzarellaa

Oliiviöljyä

1,5 rkl karkeaa suolaa

Mustapippuria myllystä

1 keskikokoinen valkosipulinkynsi tai karhunlaukkaa

Kourallinen basilikaa

Poimulehteä tai muuta villisalaattia, syötäviä kukkia

1) Valmista yrttisuola: laita mortteliin kourallinen basilikaa, valkosipulinkynsi ja karkea suola. Työstä tasaiseksi ja sekoita joukkoon muutama kierros mustapippuria myllystä. Huolehdi, ettei suolasta jää isoja kiteitä, niitä ei ole kiva syödä.

2) Pese kesäkurpitsa ja höylää siitä juustohöylällä pitkiä siivuja. Ripottele hieman valmistamaasi yrttisuolaa 8 siivun päälle ja jätä ne pehmenemään huoneenlämpöön.

3) Kuumenna uuni 100°C. Laita loput kesäkurpitsasiivut maustamattomina leivinpaperoidulle pellille uuniin n.tunniksi / kunnes rapeita. Irrottele varoen paperista – jos siis haluat kokonaisia lastuja 😊

4) Paloittele mozzarellat 4 osaan (yht. 8 palaa). Hiero valmistamaasi suolaa kevyesti niiden pintaan ja laita jääkaappiin maustumaan kesäkurpitsalastujen valmistumisen ajaksi. (Suolaa voi jäädä yli.)

5) Huuhdo ja/tai kuivaa pehmenneet kesäkurpitsasiivut. Pyyhi ylimääräiset suolat mozzarelloista ja kääri palat kesäkurpitsasiivuihin.

6) Asettele vadille kesäkurpitsakääröt, villivihreitä ja kesäkurpitsalastuja. Lorauta päälle hyvälaatuista oliiviöljyä ja koristele syötävillä kukilla.

Tässä versiossa mukana pannulla pyöräytettyjä maitohorsman versoja


Tomaattinen gnocchivuoka

Yksi omista arkilemppareista on tämä tomaattinen gnocchivuoka! Viime aikoina tomaatit ovat maistuneet ihanilta – kaipa ovat saaneet kypsyessään sitä kuuluisaa auringonvaloa. (Joka tekee myös ihmisistä yleensä ihanampia 😂.) Kesäkurpitsasesonki ei toki vielä ole täällä, mutta ulkomaisia saa jo edullisesti. Tämä on esim. lasagnea huomattavasti nopeampi valmistaa, mutta jos aika on tosi kortilla niin valmiilla tomaattikastikkeella tämän tekee vielä nopeammin ja ruoka maistuu melkein yhtä hyvältä 😉

Pastaruokana tämä maistuu myös lapsille… tai no melkein kaikille ainakin. Kolmen lapsen äitinä kyllä tuntuu, että mikään ruoka ei kerää kehuja kaikilta heistä. Jos tykkäät Caprin salaatista, kannustan kokeilemaan – tässä eletään samassa makumaailmassa. Kaurakermalla ja vegaanisilla mozzarellasiivuilla tästä saa helposti myös vegaaniseen ruokavalioon sopivan maukkaan arkiruuan.


Tomaattinen gnocchivuoka

Ohje 4-6:lle
500g tuoreita gnoccheja
300g punaisia ja oransseja miniluumutomaatteja
1/2 kesäkurpitsa
2 salottisipulia
3 valkosipulinkynttä
5-6 aurinkokuivattua tomaattia hienonnettuna
Oliiviöljyä
Timjamia, oreganoa ja basilikaa (tuoreena)
2,5dl paseerattua tomaattia
2dl ruokakermaa / kaurakermaa (paahdetun sipulin makuinen sopii tähän hyvin)
Suolaa (n.1tl), mustapippuria ja 0,5tl sokeria
1-2rkl tummaa balsamicoa
Mozzarellapallo (vegaaniseen versioon vegaanisia mozzarella siivuja)

1) Laita uuni kuumenemaan 220°C.

2) Puolita minitomaatit ja viipaloi kesäkurpitsa ohuiksi siivuiksi esimerkiksi juustohöylällä. Laita nämä sivuun odottamaan.

3) Hienonna sipulit ja aurinkokuivatut tomaatit. Kuullota niitä oliiviöljyssä miedolla lämmöllä. Lisää mausteet eli suola, pippuri, sokeri ja balsamico, pyöräytä ainekset sekaisin.

4) Kaada joukkoon paseerattu tomaatti ja keittele sekoitellen miedolla lämmöllä n.5min.

5) Lisää yrtit; n. teelusikallinen timjaminlehtiä ja pieni kourallinen basilikaa ja oreganoa kevyesti revittynä. Lisää myös kerma ja keitä kastiketta vielä n.5min miedolla lämmöllä.

6) Kaada gnocchit oliiviöljyllä kevyesti voideltuun uunivuokaan. Sekoita joukkoon tomaattikastike ja 3/4 minitomaatin puolikkaista. Kesäkurpitsa siivut voit sekoittaa joukkoon tai kääräistä ne pieniksi ruusukkeiksi (kuten kuvassa) ja painella kevyesti gnocchien väliin. Jos käytät mozzarellaa revi siitä paloja ja painele myös niitä gnocchien väliin ja jätä muutama pinnalle.

7) Kypsennä uunissa 15-18min kunnes pinta saa kivan värin. Tarjoile loppujen tomaattien kanssa ja koristele halutessasi tuoreilla yrteillä.


20180807_1736277425067493207474475.jpg

Kakku äideille

Mansikkaa ja raparperia

Sunnuntaina on monella edessä yksi kevään liikuttavimmista päivistä, kun lapset ylpeinä esittelevät askarteluja ja halaavat äitiä. Päädyin rakentelemaan herkkään keväiseen tunnelmaan sopivaa reseptiä sillä ajatuksella, että tämän kakun saattaisi tehdä joku muu kuin eniten keittiössä hääräävää perheenjäsen. Se ei siis ole hirveän vaikea. Kakun voi tehdä kahvikakkuvuokaan ja jättää kuorruttamatta, jolloin se on vielä helpompi. Tuolloin kakun kanssa voi tarjota vaikka kulhollisen kermavaahtoa ja mansikoita!

Ihanaa Äitienpäivää kaikille äideille, mummoille ja varaäideille ❤


Mansikkainen raparperikakku

Ohje 10-12:lle, gluteeniton

Pohja

4dl vaaleaa gluteenitonta jauhoseosta

2,5dl sokeria + 1rkl

1,5tl vaniljasokeria

1tl leivinjauhetta

0,5tl ruokasoodaa

3dl kermaviiliä (1,5prk) tai piimää

150g voita tai margariinia

2 kananmunaa

1,5dl raparperia ohuina paloina

Voiteluun voita tai margariinia ja gluteenittomia korppujauhoja.

  1. Laita uuni lämpenemään 175°C.
  2. Voitele ja korppujauhota kakkuvuoka (tavallinen / kahvikakkuvuoka).
  3. Pese ja pilko raparperit. Ripottele päälle 1rkl sokeria.
  4. Sulata voi tai margariini.
  5. Sekoita kulhossa kaikki kuivat aineet.
  6. Lisää joukkoon munat, sulatettu rasva, kermaviili/piimä ja raparperipalat. Sekoita tasaiseksi.
  7. Kaada taikina vuokaan ja paista n.50min. Voit kokeilla kypsyyttä cocktailtikulla halutessasi.
  8. Anna jäähtyä ja kumoa sitten vadille. Kun säilytät kakkua paistovuoan alla kuorruttamiseen / tarjoiluun saakka, se pysyy mehevänä.

Kreemikuorrutus

Mansikkakreemi ja koristelu

200g voita

2,5dl mansikan makuista tomusokeria

2,5dl tavallista tomusokeria

0,5tl vaniljasokeria

1rkl kylmää maitoa

(Pinkkiä väriä)

Mansikoita, raparperisuikaleita

1) Anna voin pehmetä huoneenlämmössä. Vatkaa sitä sähkövatkaimella 3-5min, kunnes kuohkeaa ja vaaleaa.

2) Lisää tomusokerit 1dl kerrallaan koko ajan vatkaten. Vatkaa vielä 3-4min kun kaikki tomusokeri on lisätty.

3) Vatkaa joukkoon maito ja tarvittaessa väri. Kreemin voi myös jakaa osiin ja värjätä ne eri sävyisiksi.

4) Kuorruta kakku, koristele mansikoilla ja raparperisuikaleilla.